Ruotsin hallitus aikaisti maan kokonaispuolustusesitystä, jota se pitää historiallisena.
Ruotsi päätti aikaistaa kokonaispuolustuspäätöstä, jonka hallitus esitteli tällä viikolla. Valtiopäivien on tarkoitus vahvistaa päätös vielä syksyn aikana. ALL OVER PRESS
Ruotsin hallitus julkaisi viime viikolla maan kokonaispuolustusesityksen, joka valtiopäivien on tarkoitus hyväksyä myöhemmin syksyn aikana. Hallitus pitää esitystään historiallisena.
Kun moderaattien puolustusministeri Pål Jonson ja siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin esittelivät toimia, toistui heidän puheissaan sanapari ”vakavat ajat”. Siksi puolustuspäätöstä aikaistettiin. Päätös tehdään yleensä viiden vuoden välein, ja seuraavan vuoro olisi ollut vasta ensi vuonna. Nyt tehty esitys kattaa vuodet 2025–2030.
– Ruotsiin tai sen liittolaisiin kohdistuvaa aseellista hyökkäystä ei voi sulkea pois, esityksessä sanotaan.
Siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin esitteli aiemmin lokakuussa kaikkiin Ruotsin kotitalouksiin lähetettävän ohjevihkon ”Jos kriisi tai sota tulee”. Ohjeisiin on lisätty muun muassa toimintaohjeet ilmahyökkäyksen varalta. Regeringskansliet
Ohjeita myös kansalaisille
Puolustusbudjetti saa ensinnäkin lisärahoituksen. Sotilaallinen puolustus saa seuraavan viiden vuoden aikana 170 miljardia kruunua (noin 15 miljardia euroa) lisärahaa, siviilipuolustus 37,5 miljardia (noin kolme miljardia euroa). Siviilipuolustukseen kuuluu yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen turvaaminen sota- tai kriisitilanteessa.
Bohlin kuvaa siviilipuolustuksen osalta esitystä ajattelutavan muutokseksi ja renessanssiksi. Ministerin mukaan nyt on tarkoitus nostaa siviilipuolustuksen osuus ”miltei olemattomalta tasolta sodan vaatimuksiin mitoitetuksi”.
Tavallisten kansalaisten osuus kriisi- tai sotatilanteessa otettiin huomioon jo aiemmin tässä kuussa, kun Bohlin esitteli uuden version ohjevihkosta ”Jos kriisi tai sota tulee”. Se lähetetään kaikkiin maan kotitalouksiin marraskuussa.
Viimeksi vihko lähetettiin vuonna 2018. Päivitetyssä versiossa on tällä kertaa ohjeet esimerkiksi ilmahyökkäyksen varalle. Sävy on vakavampi, ja sen näkee jo kansikuvasta. Kun vuonna 2018 kannessa oli piirretty kuva perheestä pakkaamassa kotivaraa, on kanteen nyt piirretty sotilaita aseineen.
”Hyvä mutta liian pieni puolustus”
Puolustusesityksessä kaluston osalta hallitus esittää hankintojen lisäksi nykyisen kaluston korjausta, muokkaamista ja käyttöiän pidentämistä. On hankittava sekä kokonaan uutta kalustoa että täydennettävä nykyistä. Erityismaininnan saavat ammusten hankinta sekä ilmatorjuntaan panostaminen.
Sotilaiden määrää on tarkoitus nostaa nykyisestä 88 000 sotilaasta 130 000:een vuoteen 2035 mennessä.
– Meillä on hyvä puolustus. Se on vain liian pieni ja tarvitsee lisää kalustoa, arvioi hallituksen puolustuspoliittinen edustaja, kristillisdemokraattien Mikael Oscarsson.
Varusmiespalveluksen vuosittain aloittavien määrää on tarkoitus kasvattaa 10 000 ihmiseen vuoteen 2030 mennessä, 12 000:een vuosina 2032–2035. Myös kertausharjoitusten määrää lisätään.
– Niitä on laiminlyöty vuosien ajan, myönsi Oscarsson.
Pieni määrä alokkaita
Tämän vuoden tavoite uusien alokkaiden määrälle oli 8 000. Tietoja siitä, kuinka monta paikkaa todellisuudessa on täytetty, ei ole vielä julkaistu. Kaudelle 2023–2024 paikkoja täytettiin 7 300.
Suomeen verrattuna luku on hyvin pieni, sillä väkimäärältään huomattavasti pienemmässä Suomessa palvelukseen määrättiin viime vuonna 23 300 ihmistä.
Ruotsissa yleinen asevelvollisuus oli tauolla vuodet 2010–2017. Nykyisin kaikille 18 vuotta täyttäville miehille ja naisille lähetetään kutsuntakysely, jossa tiedustellaan alustavaa kiinnostusta. Varsinaisiin kutsuntoihin kutsutaan vain pieni joukko, ja heistä palveluksen aloittaa vielä pienempi.
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson esitteli hallituksen esityksen kokonaispuolustuspäätökseksi tiistaina 15. lokakuuta Tukholmassa Regeringskansliet
Suomi etulinjavaltio
Suomen merkitys 170-sivuisessa kokonaispuolustusesityksessä korostuu, ja Suomi mainitaankin raportissa kaikkiaan 29 kertaa. Maiden välisen puolustusyhteistyön kerrotaan muodostavan painopisteen ruotsalaisessa puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Puolustusyhteistyön lähtökohtana pidetään yhteistä geostrategista intressiä ja pitää sisällään yhteisen sotatoimisuunnitelman. — Puolustusvoimien tasolla yhteistyötä tehdään molempien maiden asevoimien kesken.
Ruotsin tuoreehkon Nato-jäsenyyden merkitys kulkee läpi koko esityksen, sekin suhteessa Suomeen.
– Ruotsin ja Suomen maa-alueista tulee keskeinen osa liittoutuman Pohjois-Euroopan puolustusta ja ne vahvistavat transatlanttista yhteyttä. Ruotsi ja Suomi liittolaisina vahvistavat Naton kokonaispuolustuskykyä ja siten kaikkien liittolaisten turvallisuutta.
Lisäksi juuri Suomen puolustaminen nostetaan esiin:
– Suomi on Venäjän vastainen etulinjavaltio. Ruotsilla on maantieteellisesti suuri merkitys allianssille, kun kyse on mahdollisuuksista puolustaa Suomea.
Myös Suomeen sijoitettavat Naton FLF-joukot, joita Ruotsi tulee johtamaan, otetaan esiin, joskin vain lyhyesti mainiten.