Tilastokeskus julkisti tänään torstaina uuden väestöennusteen.
Ennusteen pihvi löytyy ennusteen oletuksista. Väestöennusteessa laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,26. Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut entisestään, sillä vuoden 2021 väestöennusteessa oletuksena oli vielä 1,45.
Uudessa ennusteessa oletetaan lisäksi, että pidemmällä aikavälillä Suomen saama muuttovoitto on 40 000 henkilöä vuosittain. Maahanmuuttoa koskeva oletus on muuttunut rajusti, sillä vuoden 2021 ennusteessa oletus oli 15 000.
LUE MYÖS
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto arvioi viime keväänä Kauppalehdelle, että eläkejärjestelmän rahoitustilanne voisi tasapainottua, jos vuosittainen nettomaahanmuutto olisi 30 000 henkilöä tai kokonaishedelmällisyysluku nousisi 1,5–1,6 tasolle.
Eläketurvakeskuksen Kauton mukaan eläkejärjestelmän kannalta tilanne pysyisi edelliseen väestöennusteeseen verrattuna ennallaan, jos nettomaahanmuutto olisi 20 000-25 000 henkilöä vuosittain ja syntyvyysennuste toteutuisi.
Uusi nettomaahanmuuttoennuste on siis 40 000. Kauton mukaan oletus tarkoittaa sitä, että työikäistä väestöä oletetaan tulevan paljon.
”Sillä on merkittävä vaikutus moneen asiaan julkisessa taloudessa”, Kautto sanoo.
Eläkemaksutulo kasvaisi
Jos maahan muuttavan väestön työllisyys on maassa nyt asuvien tasolla, niin eläkemaksutulo kasvaa merkittävästi. Toisaalta pitkällä aikavälillä eläkkeensaajien määrä kasvaa.
Kauton mukaan ensinäkymä on, että eläkejärjestelmän rahoituskestävyys on aiempaa parempi, jos nyt julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuisi.
Onko eläkejärjestelmä tasapainossa, jos Tilastokeskuksen tänään torstaina julkaistu väestöennuste toteutuu?
LUE MYÖS
”Tehdään nyt laskelmat ensin, mutta laadullinen arvioni tässä vaiheessa on, että se näkymä näyttäisi tasapainoisemmalta”, Kautto sanoo.
”Alleviivaavat vakautusmekanismin merkitystä”
Seuraava isompi maali eläkejärjestelmän osalta on talvella, kun menossa olevat neuvottelut eläkeuudistuksesta on tarkoitus saada päätökseen. Näitä neuvotteluja työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan.
Hallituksen asettamiin tavoitteisiin kuuluu, että eläkeuudistuksen muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä vastaa noin miljardia euroa.
”Tämä on se mistä on sovittu, ja minä haluan pitää sovitusta kiinni”, Pääministeri Petteri Orpo (kok) vastasi elokuussa Kauppalehden haastattelussa kysymykseen siitä, voisiko eläkeuudistuksen tavoitteisiin tulla vielä muutoksia.
Vireillä olevan eläkeuudistuksen tavoitteisiin kuuluu paljon keskustelua aiheuttanut tavoite sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä. Missään ei ole vielä toistaiseksi määritelty ehdotetun vakautusjärjestelmän tarkkaa toteutusta, eli voisiko se esimerkiksi tarkoittaa puuttumista eläke-etuuksiin.
Ajatus on kuitenkin, että jos esimerkiksi yhteiskunnan ja talouden kehityksessä tapahtuu yllättäviä käänteitä, niin työeläkejärjestelmässä on keinot sopeutua niihin. Tavoitekirjaus on, että löydetään keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen.
”Kun meillä tulee väestöennuste, joka näyttää ihan erilaiselta kuin kolme vuotta sitten tehty ennuste, tuottaa se ilman muuta sen kysymyksen, että jos meidän väestönäkymä on näin epäselvää ja epävarmaa, miten eläkejärjestelmä huomioi näin ison demografisen epävarmuuden”, Kautto sanoo.
Kautto katsoo, että väestöennusteiden isot muutokset muutamassa vuodessa alleviivaavat vakautusmekanismin merkitystä.
LUE MYÖS