3.12.2024.
Jokaisen jalkapalloa seuraavan suomalaisen tulisi merkitä päivämäärä kalenteriinsa kissankokoisin kirjaimin.
Silloin Suomen naisten jalkapallomaajoukkue pelaa yhden historiansa tähän asti tärkeimmistä otteluista, kun se kohtaa EM-jatkokarsintojen jälkimmäisessä ja ratkaisevassa osaottelussa kotonaan Skotlannin.
Molemmat Skotlanti-ottelut ovat Suomelle tärkeimmät, mitä joukkue on naisten jalkapallon globaalin kasvun aikana pelannut.
Suomi-Montenegro-ottelun maalit voit katsoa koostetusti tästä.
Helmarit on pelannut EM-kisoissa neljästi aiemmin: 2005, 2009, 2013 ja viimeisimpänä 2022.
Edellisiin EM-kisoihin Suomi eteni lohkovoittajana. Kisapaikka varmistui koronan sotkeman kalenterin takia hyisellä Töölön jalkapallostadionilla helmikuussa 2021, kun Portugali kaatui 1–0 Linda Sällströmin viime hetken osumalla.
Juhlimaan joukkue joutui tyhjän katsomon edessä: pandemian takia järjestelyt olivat tiukat.
Avaa kuvien katselu
Linda Sällström nousi Suomen ratkaisijaksi kisapaikan varmistaneesssa Portugali-voitossa. Kuva: Yle/Tomi Hänninen
Nyt tilanne on toinen. Töölön jalkapallostadionille mahtuu kisapaikan ratkaisevaan EM-karsintaotteluun noin 10 000 katsojaa, ja Palloliiton tavoitteena on Helmarien ennätysyleisö arvokisojen ulkopuolisissa otteluissa.
Avaa kuvien katselu
Edellistä kisapaikkaa Helmarit juhli tyhjän katsomon edessä. Kuva: Tomi Hänninen
Edelliset EM-karsinnat pelattiin vielä vanhaan malliin ilman Kansojen liigasta tuttuja tasolohkoja.
Ei ole liioittelua sanoa, että Suomi ylisuoriutui. Esimerkiksi vieraskentällä Edinburghissa Skotlanti oli selvästi parempi joukkue, maalipaikatkin se vei 17–4. Mutta niin vain vaihtopelaaja Amanda Rantanen nousi Suomen sankariksi ikimuistoisella lisäajan debyyttiosumallaan – heti uransa ensimmäisessä A-maaottelussa oltuaan kentällä vain minuutin verran.
Avaa kuvien katselu
Amanda Rantasen naamamaali säväytti joulukuussa 2020. Kuva: /All Over Press
Ruotsalaisvalmentaja Anna Signeulin pelitapa ei liioin kerännyt kiitosta. Suomi puolusti tiiviisti ja hyökkäsi vastaan pitkillä palloilla, joita Sällström viimeisteli tehokkaasti.
Englannin EM-kisoissa totuus iski vasten kasvoja, kun Suomi joutui ”kuolemanlohkoon” Espanjan, Saksan ja Tanskan kanssa. Helmarit hävisi kaikki kolme otteluaan, onnistui maalinteossa kerran ja päästi kahdeksan maalia.
Avaa kuvien katselu
Suomi jäi EM-kisoissa 2022 lohkonsa viimeiseksi. Kuva: Tomi Hänninen
Anna Signeulin jälkeen päävalmentajaksi nimetty Marko Saloranta ilmoitti jo Kansojen liigan alkaessa syksyllä 2023, että joukkueen tavoitteena on paitsi edetä EM-lopputurnaukseen myös pärjätä siellä.
Bukarestin syyskuisessa helteessä tuo tavoite kuulosti hurjalta, mutta päävalmentaja vakuutti olevansa tosissaan. Jo Kansojen liigan vierasottelureissut rakennettiin Salorannan mukaan simuloimaan, miltä arki tuntuisi Sveitsissä heinäkuussa 2025.
Avaa kuvien katselu
Helmarit voitti Kansojen liigan B-liigan lohkonsa ja nousi A-liigaan. EM-karsinnoissa joukkue jäi kuitenkin lohkonsa viimeiseksi, ja jatkaa jälleen B-liigassa. Kuva: Tero Wester / All Over Press
Saloranta sai syksyllä 2022 käsiinsä joukkueen, joka oli pelannut lähes samalla yhdentoista pelaajan avauksella lähes koko Signeulin viisi vuotta kestäneen aikakauden – ruotsalaisluotsi luotti ennen kaikkea kokemukseen. Moni kokeneista konkareista päätyi EM-kisojen jälkeen lopettamaan, ja Salorannan tehtäväksi jäi ajaa uusia pelaajia sisään.
Siinä hän on onnistunut hyvin. Suomen tämän hetken paras hyökkääjä Jutta Rantala oli ainoa pelaaja kesän 2022 EM-kisoissa, joka ei pelannut minuuttiakaan, ja nyt hän kantaa ykköshyökkääjän viittaa.
Katariina Kosola kuului viime kaudella Mestarien liigan pudotuspeleihin edenneen Häckenin avauksen pelaajiin. Molemmat ovat nyt loukkaantumisen vuoksi poissa, mutta kuntoutuvat kisoihin.
Naisten tämän hetken kovatasoisimpaan jalkapalloliigaan Englantiin West Hamin riveihin siirtynyt Oona Siren on osoittanut olevansa mainio vaihtoehto keskikentälle.
Avaa kuvien katselu
Jutta Rantala iski Suomelle EM-karsinnoissa kaksi maalia. Kuva: Tomi Hänninen / Yle
Suomen peli on Salorannan alaisuudessa monipuolisempaa. Puutteita on yhä, ja vieraskentällä on ollut liian hankalaa, mutta mainiot kotiottelut EM-karsinnoissa Euroopan huippuja Hollantia, Norjaa ja Italiaa vastaan osoittivat, että Salorannan hurja projekti ei ole pelkkää sanahelinää.
Projektissa onnistuminen on Suomelle elintärkeää, sillä pelissä ei ole pelkästään EM-kisapaikka. Kyse on myös suomalaisen tyttöjen ja naisten jalkapallon tulevaisuudesta.
Avaa kuvien katselu
Helmarit taipui EM-kisoissa 2022 Tanskalle 0-1. Kuva: Tomi Hänninen
Päävalmentaja Saloranta totesi olleensa huolissaan jo viisitoista vuotta sitten hetkestä, jolloin miesten puolella perinteiset jalkapallomaat kiinnostuvat naisten jalkapallosta.
Se hetki on käsillä. Vaikka Montenegro-ottelut osoittivat, että Balkanilla on vielä paljon kehitettävää, näytti joukkue toisinaan välähdyksiä siitä, mitä tulevaisuudessa lienee luvassa. Jos joukkueen kaikki pelaajat olisivat olleet yhtä taitavia kuin Turkissa pelaava kapteeni Sladjana Bulatovic, olisi Helmarit ollut pinteessä.
Muualla on herätty jo, ja Euroopan huiput ovat kovaa vauhtia karkaamassa Suomelta.
Kotikisoissa 2009 Suomi kukisti vielä Tanskan ja Hollannin, ja taipui puolivälierässä niukasti Englannille. Kahdeksan vuotta myöhemmin Hollanti juhli ensin EM-kultaa ja pari vuotta myöhemmin MM-hopeaa.
Avaa kuvien katselu
Helmarit kukisti EM-kotikisoissaan 2009 mm. Hollannin. Kuva: YLE / Dan Gustafsson
Euroopan huippumaissa valmennus ja fasiliteetit ovat huippuluokkaa myös naisille. Yhä useammassa maassa on kilpailukykyinen naisten liiga, jossa nuoret pelaajat kehittyvät ja jossa pelaajille myös maksetaan.
Suomen sijoitus Euroopan sarjojen rankingissa on tällä hetkellä sijalla 28. Edellä ovat muun muassa Kazakstanin, Bosnian, Kroatian, Romanian, Valko-Venäjän, Serbian ja Slovenian liigat.
Avaa kuvien katselu
Euroopan sarjojen ranking perustuu maan liigan joukkueiden menestykseen eurokilpailuissa. KuPS taipui syyskuussa Celticille jatko-ottelun jälkeen 1-3, eikä selviytynyt Mestarien liigan karsintaturnauksesta jatkoon. Kuopiolaisten ainokaisen teki Roosa Ariyo. (Arkistokuva). Kuva: Tomi Hänninen
Naisten puolella palkintorahat eivät vielä ole miesten EM-kisojen luokkaa. Helmareiden EM-kisapaikan käsistä karkaaminen ei siis ole Palloliitolle samanlainen taloudellinen isku kuin mitä Huuhkajien oli. Miesten historian ensimmäinen EM-kisapaikka kesälle 2021 siirrettyihin EM-kisoihin poiki liitolle nimittäin noin kymmenen miljoonaa euroa, joista yhdeksän miljoonaa oli osallistumiskorvauksia. Miesten maajoukkue ei selviytynyt EM-kisoihin 2024, ja palkintorahat jäivät saamatta.
Avaa kuvien katselu
Helmarit kohtasi EM-karsinnoissa kahdesti maailman huippumaan Hollannin. Kuva: Hollandse Hoogte / Shutterstock / All Over Press
Helmarien EM-kisapaikka auttaisi varmistamaan, että naisten jalkapallon kehityksestä huolehdittaisiin Suomessa seuraavan neljänkin vuoden aikana. Vaikka MM-lopputurnausta on laajennettu 32 joukkueen kokoiseksi, on Euroopasta selviytyminen sinne äärimmäisen vaikeaa.
Mikäli naisten jalkapallomaajoukkue ei selviydy EM-lopputurnaukseen nyt, on todellinen riski, että seuraava realistinen mahdollisuus pelata arvokisoissa on vasta kahdeksan vuoden päästä – jolloin pienemmätkin maat ovat jo heränneet, kirineet rinnalle ja mahdollisesti ohi. Lopputurnaukseen selviytyminen on entistäkin hankalampaa.
Jos Suomi haluaa pysyä tässä kehityksessä mukana, olisi paikka EM-lopputurnauksessa nyt elintärkeä.
Avaa kuvien katselu
Marko Saloranta johdattaa joukkojaan kohti kesän 2025 EM-kisoja. Kuva: Tomi Hänninen
Saloranta ja kumppanit ovat toistuvasti joutuneet toteamaan, että Suomi joutuu etsimään timantit kilpakumppaneitaan huomattavasti pienemmästä harrastajamäärästä. Esimerkiksi pitkät perinteet naisten jalkapallossa omaavissa naapurimaissa luvut ovat huomattavasti korkeampia: Ruotsissa rekisteröityjä tyttö- ja naispelaajia oli viime vuonna 128 284 ja Norjassa noin 125 000.
Tuoreimmassa, vuosille 2025–2028 laaditussa kotimaisen jalkapallon strategiassa tyttö- ja naispelaajien tavoitemääräksi on asetettu strategiakauden loppuun mennessä 40 000 tyttö- ja naisharrastajaa.
Vuoden 2023 päätteeksi lukema oli 38 567.
Kisapaikka voisi herätellä Palloliittoakin kunnianhimoisempiin tavoitteihin. Reilun tuhannen pelaajan kasvu ei luulisi olevan mahdoton rasti, mikäli menestystä tulee.
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue kohtaa EM-jatkokarsintojen jälkimmäisessä vaiheessa Skotlannin vieraissa 29.11. ja kotona 3.12. kello 19.15 alkaen. Yle näyttää ottelut kanavillaan.